Perheenlisäystä!!!

Nyt kaikki LadyComp- laitteen testausta seuranneet on sydän syrjällään, joten päästetään teidät huokaseen helpotuksesta (jota kuvittelen, että myötätunnosta meitä kohtaan tekisitte) ja kerrottakoon, että MEILLE ON SYNTYNYT TIPUVAUVOJA!!!

Laitettiin reilu kaks viikkoa sitten 8 munaa Manta kanan alle, joka sinnikkäästi osoitti hautomisinnokkuuttaan ja läpivalaisussa pari päivää sitten totesin munista 7 lähteneen kehittymään. Nyt sitten aamulla kanalaan mennessä, kuulin hentoa piipitystä. Kanan alle kurkatessani vastassa oli nämä veijarit...

Siis voi tätä riemun ja jännityksen määrää! Olen täällä niin vauvahuumassa ja täpinöissään, ettei mitään rajaa. Maailmassa ei varmaankaan ole mitään söpömpää, kuin vastakuoriutuneet tipuset ja niiden pikku pikku piipitys.

Tyytyväinen saa myös olla kanaemoon, joka ei itsekkään ole vielä edes vuotta vanha ja silti on osoittanut todella hienoja kanaemon elkeitä. Niin hienosti hoitaa ja huolehtii poikasistaan, että luulisi kyseessä olevan vanhaki konkari. Potpotti huolissaan, kun kameran kans käytiin tiiraileen poikasia.

"Jaiks, mikä kapine tuo on?! Äidin alle piiloon..."

Helmi päivystää pesän vierellä.

Helmi, meidän perheen suosikki kana, on majoittunu poikashäkin viereen. Helmi oli toinen hautomisinnokkaista kanoista ja alun perin tarkoitus olikin laittaa munat Helmin alle ja niin itseasiassa tehtiinkin. Kuitenkin Mantan hautomisinto tais olla vielä himpun verran kovempi, koska seuraavalla kerralla kun tulin kanalaan, niin Mantakananen kökötti pesässä hautomassa tyytyväisen näkösenä. Liekkö Helmillä nyt sitten kaivelee tämä tipujen piipitys, raasu parka.

Lisää on kuoriutumassa ja jännäähän se on, kun aina ei kuulema kuoriutuminenkaan mene putkeen. Yksi pikku nokka on bongattu koputtelemasta munankuorta, eli toivottavasti meillä on piakkoin kolmaski tipunen.



"Täältä mä tuun..."

Voi kun haluttais muuttaa kanalan puolelle loppu hiihtolomaksi, vaan kai se pitäis antaa poikasen ja emon rauhassaki olla välillä. Web- kamera ois nyt poikaa, että vois kytätä pesän tapahtumia. Nää on meidän ihka ekat omat tipuset, joten olo on kuin mummolla konsanaan. Mie en kestä tätä jännitystä! Huh, kanojen pito on jännää puuhaa...