maanantai 20. kesäkuuta 2011

Pohdintoja porosta

Minulla on viha-rakkaus suhde poroihin. Ne on ylisöpöjä (varsinkin pienet vasat) ja jotenki vaan hellyyttä herättäviä otuksia. Kesällä pahimpaan räkkäaikaan, niitä ei kyllä kauniiksi voi sanoa. Silloin lähinnä tunteet ovat säälinomaisia, kun raukat yrittävät löytää paikan missä pikku verenimiät ei ihan söis niitä elävältä. Toisaalta taas nämä söpöt otukset ovat eräänkin kerran syöneet meidän hiellä ja tuskalla laitetut istutukset, mansikat ja viljelmät. Elämme niin kuin keskitysleirillä aidan sisällä ja auta armias, jos joku jättää portin hetkeksi auki... saman tien on varmasti kaikki suurimmat sarvipäät peltoja kuokkimassa! Varmaan niillä on joku päivystäjä, joka vaan kyttää sitä, että kuinka ahkeria me ollaan porttien kanssa.


Toisaalta, porojen karkottaminen pelloilta on aika vapauttavaa hommaa. Kokeilkaapas joskus juosta pitkin pihoja ja koittaa näyttää mahdollisimman suurelta huitoen käsillä ja jaloilla. Samalla pitää äristä niin kuin karhu ja paimentaa (välillä täysillä juosten) poroja oikeaan suuntaan. Joskus, kun poro parat ei oikein muista mistä ovat tuleet, voi tämä näytös kestää yllättävän kauan. Lapsille nämä tilanteet ovat iloisia ja jännittäviä tapahtumia. Kaipa niistä on kiva kattella mölyävää, juoksevaa ja karhunlailla römyävää äitiä. Vapauttavaa todellakin heittäytyä välillä "hulluksi"!

Tuttu näkymä auton ikkunasta.

Poron liha on hyvvää. Pidän poronlihan mausta (nyt saan hirvimies appiukolta satikutia) enemmän, kuin hirvenlihasta. Ristiriitaa aiheuttaa kuitenkin poronlihan puhtaus nykypäivänä. Eteläsuomessa varsinkin ajatellaan, että poro on puhdasta ruokaa. Onko kuitenkaan näin? Olen yrittäny kysellä muutamalta isännältä poroille syötettävien nappuloiden koostumusta, mutta en ole saanut vielä selkeää vastausta. Käsittääkseni niiden ruokavalioon kuuluu myös talvisin ihan perus AIV- rehu ja nämä "nappulat". Sitten ne puheet siitä, että porot kun tykkäävät syödä ruokaansa teiden vierustasta. Ei se puhtainta heinää varmasti ole, ainakaan vilkkaiden teiden varsilla. Tämä poron puhtaus probleema on vaivannut minua jo kauan, joten ilmeisesti minun pitäisi siitä ottaa selkoa. Lähipiirissämmehän on useampiakin poroisäntiä ja emäntiä, vaan aihe taitaa olla aika arkaluontoinen. Eihän tietenkään kukaan halua sanoa oman elinkeinon olevan laadutonta. Vaan taidanpas ottaa hirvasta sarvista ja uskaltautua koettelemaan ystävyys-suhteitani poroisäntiin...

Eettiseltä kannalta poronliha on varmasti parempaa, kun esim. tehotuotettu naudanliha. Saahan porot kuitenkin käyskennellä vapaana noin puolet vuodesta. Talvi aikaankin, aitaukset ovat yleensä suuria ja porojen olot on ruhtinaalliset. Tietysti kaikkein paras liha olisi vapaasti metsästä pyydystetty riista kuten hirvi, jänikset, linnut jne... Ongelma on lähinnä saatavuudessa. Näen siis jokatapauksessa poron lihan parempana vaihtoehtona, kuin tehotuotettu liha.

Kyllähän nuo vasat vaan on niin ylisöpöjä!

Olemme vähentäneet lihansyöntiä arjessa, juurikin eettisen ja laadukkaan lihan saannin hankaluuden vuoksi. Emme kuitenkaan ole täysin kasvissyöjiä, ainakaan vielä. Oma haaveeni onkin elää jonain päivänä "omavaraistaloudessa". Omat kanat ja munat, lampaat, possut jne. kasveja tietysti unohtamatta. Kun itse kasvattaa eläimen, niin varmasti tietää sen eläneen onnellisen elämän, vaikka se lopulta pataan joutuisiki. Poronliha tulee luultavasti kuulumaan ruokavalioomme jatkossakin, ellei minua pistetä mustalle listalle utelujeni kanssa, heh! Toivon, että poronhoidossa otettaisiin myös huomioon puhtaus ja laatu asiat. Niihin ei mielestäni kiinnitetä tällä hetkellä tarpeeksi huomiota. Tämä on minun haaveeni ja jonain päivänä se toivottavasti toteutuu... askel kerrallaan.

Millaisia käsityksiä teillä on poronhoidosta tai sattuuko joku tietämään niiden ruuan koostumuksesta paremmin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti